STEINERPEDAGOGIIKAN HISTORIAA

Steinerpedagogiikan kehittäjä on itävaltalainen Rudolf Steiner (1861-1925). Steiner oli filosofi, jonka pedagogisiin näkemyksiin lapsen kasvusta ja kehityksestä steinerpäiväkotien ja -koulujen kasvatus- ja opetusmetodit perustuvat. Steinerpedagogiikka on kansainvälistä ja uskontoihin sitoutumatonta.

Ensimmäinen steinerkoulu perustettiin Saksaan vuonna 1919 Waldorf Astoria tehtaan työläisten lapsille. Nykyisin steinerkoulu on laajimmalle levinnyt vaihtoehtopedagoginen koulujärjestelmä maailmassa. Steinerkouluista käytetään yleisesti myös nimitystä Waldorf-koulu.

Steinerpedagogiikan ytimessä on kunnioitus lapsen yksilöllisyyttä kohtaan. Lähestymistapa on korostuneesti lapsilähtöinen. Lapsilähtöisyydellä tarkoitetaan myös kiireettömyyttä, rauhaa ja turvallisuutta.
 
Kasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen yksilöllisten ominaisuuksien ja kykyjen esiintuloa. Varhaiskasvatus pyrkii tukemaan lapsen kehitystä aistikokemusten ja kokeilevan oppimisen kautta. Kokonaisvaltaisena tavoitteena on luovuuden, monipuolisten taitojen sekä myönteisten oppimistaitojen kehittäminen. Steinerpedagogiikka puolustaa lapsen yksilöllisyyttä, luontaisia oikeuksia, eheää lapsuutta sekä inhimillistä ja kulttuurista moniarvoisuutta.

Steinerpäiväkodissa työskentelevät kasvattajat ovat joko steinerpedagogeja tai lisäopinnoin steinerpedagogiikkaan perehtyneitä varhaiskasvattajia. Kasvatustyö steinerpäiväkodissa on esikuvana olemista lapsille, joiden oppiminen tapahtuu vielä pääosin jäljittelyn kautta. Kasvattajan tulee tiedostaa esikuvana toimiminen koko laajuudessaan sekä vaalia iloa, luovaa ilmaisua ja leikin riemua työssään pienten lasten kasvattajana.

Alla olevissa linkeissä voi tutustua lähemmin alan koulutukseen ja päiväkotitoimintaan muualla.
www.steinerkasvatus.fi
www.snellman-korkeakoulu.fi
www.vantaansteinerkoulu.fi